Nyt on viimein aika siirtyä historian havinoista hieman erilaisiin maailmoihin ja ehkä joltain osin rauhallisempiin oloihin.

Historian havinaa tosiaan. Kaikkien edellisten historiaa käsittelevien kirjojen päälle oli vielä pakko lukea Onttosen ja Mannisen tv-käsikirjoitusten pohjalta luodut teokset Kun taivas repeää ja Taivas sinivalkoinen. Ne kertovat Suomen jatkosodasta ja toisaaltasodasta selviämisestä, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun nämä kaksi tulivat televisioista, kun olin pieni tyttö, olin aivan haltioissani, sillä juuri silloin minua kiinnostivat hirveästi Suomen lähihistoria ja lotat (Lotta Svärd), joten jäin koukkuun kyseisiin sarjoihin. Nykyään ne voi onneksi lainata kirjastosta koska vain mielii.

Nyt siirryn kuitenkin aivan muihin maailmoihin ja sukellan lempi fantasiaani; Harry Potterin taikamaailmaan ja Tylypahkan maille. Aina ei ole tuntunut turvalliselta alkaa edes lukea Pottereita, sillä sen jälkeen ainakin seuraavat kaksi kuukautta ovat täyttä huulluutta. Kirjat on ahmittava mahdollisimman nopeasti, elokuvat katsottava uudelleen ja uudelleen ja Vuotiskessa roikuttava mahdollisimman paljon. Jotain hyötyäkin tästä fanaattisuudesta yleensä on. Silloin yleensä syntyy ficceihin jatkoa kuin itsestään, kun taas muuten saattaa välilä olla ettei saa mitään aikaiseksi. Ei ficcien tai minkään muun tekstin kanssa. Toivotaan nytkin, että saisin Row-tädiltä inspiraatiota kirjoittaa omia ficcejäni valmiimmaksi.